IKÄVÄ TURVOTUS

Kärsin välillä järkyttävästä turvotuksesta ja sen seurauksena vatsakivuista. Kipu tuntuu ylävatsalla, siirtyillen välillä myös alemmas. Turvotus puolestaan on jatkuvana koko vatsan alueella. Kyseessä ei siis ole mikään ''söin vähän liikaa ja nyt turvottaa'' olotila vaan turhauttava, tuskainen, päiviä kestävä ja vatsan kovaksi pingoittava turvotus.

Pari viikkoa ennen joulua aloin havaita vatsassa juurikin näitä oireita. Aluksi kokeilin jättää gluteiinin pois, sillä jo aikaa sitten huomasin vaalean jauhon vähentämisen helpottavan hetkellisesti oloa. Kuitenkin aina ruokailun jälkeen vatsa turposi ja kivut yltyivät. Muutaman päivän päästä jätin myös maitotuotteet pois. Olotila jatkui. Yhtenä päivänä söin salaatin, jossa oli lisukkeena naudan jauhelihaa. Ei maitotuotteita, ei vehnää. Vain salaattia, tomaattia, kurkkua, avocadoa ja lihaa. Lautanen jäi puolilleen, kun ilmapallot vatsassa lisääntyivät. Loppupäivänä en pystynyt syömään mitään. Toisella kertaa söin iltapalaksi omenan enkä nukkunut kuin vasta aamuyön puolella. Aina ennen ruokailua iski ahditus, aiheuttaisiko seuraavakin ateria tuskaisen olon.

Kävin vaihtamassa maitohappobakteerit Lacto 7 merkkiin ja otin niitä ensimmäisinä päivinä kolmesti vuorokaudessa. Edelleenkään en koskenut maitotuotteisiin, palkokasveihin, omenaan, paprikaan, gluteiiniin, tulisiin mausteisiin tai naudan lihaan. Vähitellen olotila parani ja jouluaattona uskaltauduin jo ottamaan vähän normaalia ruokaa. Hyvin vähän, ettei tarvitsisi olla tuskissaan aattoiltaa.

Googlettelin oireita (mitä ei ikinä pitäisi siis tehdä) sekä lueskelin keskustelupalstoja, ja pääsin diagnosoimaan itselläni maitoproteiini -ja vilja -allergiaa. Ja ainahan oireitten googlettaminen päätyy myös jonkinsortin syöpään tai vähintäänkin sukupuolitautiin.

Tässätapauksessa diagnoosi olisi suolistosyöpä.

Onneksi nyt kuitenkin järki varoitteli takaraivossa pienestä liioittelusta. :D

Kävin kuitenkin lääkärillä, joka vain paasasi kuidun tarpeellisesta saannista. Useaan otteeseen kerroin saannin olevan kohdallaan, mutta ilmeisesti puheeni kaikui kuuroille korville sillä poistuin paikalta kuitulisä lista kourassa ja pieni savu korvista nousten.

Pikkuhiljaa lisäsin ruokavalioon takaisin esimerkiksi lihan, normaalin juuston ja ruisleivän. Nyt tästä on aikaa jo parisen kuukautta, ja olo alkaa olla suht normaali. Olenkin tullut siihen tulokseen, että liiallinen stressi vaikuttaa vatsaani voimakkaasti. Tuolloin elämässäni tapahtui paljon muutoksia ja jouduin luopumaan joistakin asioista, jotka pyöräyttivät elämää rutkasti taaksepäin. Nyt kun asiat alkavat muokkautua, pystyn jo syömään lähes normaalisti.

Varovasti tosin mennään vieläkin ja esimerkiksi sipulia tai omenaa en kypsentämättä suuhuni laita. :D

Paras keino turvotuksen lievittämiseen itseni kohdalla on stressin vähentäminen, riittävä veden juonti sekä kuitujen saanti, liikunta ja joidenkin Fodmap ruokien välttely. Jos turvotus on ollut päällä jo pitkään, vähennän myös maitotuotteita ja tulisia mausteita. Näillä pääsee jo pitkälle.

MUUTAMA LIIKE SELÄLLE

Nämä ensimmäiset viikot ovat pahimpia. Kipua ei ole, mutta suositeltua on vain kuntoutusliikkeet ja kävely. On kidutusta olla lähtemättä repimään, kun minnekkään ei koske ensimmäistä kertaa vuosiin. :D

Alkuun kuntoutusliikkeet ovat hyvin minimaalisia - lihasten aktivointia ja hermojen aineenvaihdunnan aktivoimista. Tässä muutama liike, joita toistan päivittäin.

SYVIEN VATSALIHASTEN AKTIVOINTI

Tehdään joko seisten tai selällään maaten. Myös esimerkiksi ajaessa jännittelen vatsaa myös, samoin ihan arkipuuhissa. Jännitetään vatsaa vetämällä napaa rankaa kohti, kuin olisit laittamassa jalkaan liian pieniä farkkuja ja nappi pitäisi saada kiinni. Pidä jännitys 10-20 sekunttia. 

LANTIONNOSTO

Jännitä aluksi vatsa, sitten pakarat. Nosta lantiota varovasti ylöspäin ja pidä hetki yläasennossa. Laske alas. Tee liike varoen ja tunnustellen. Kipua ei saa tuntua liikkeen aikana eikä sen jälkeen. Toista 10-15 kertaa.

SELÄN OJENNUS

Makaa vatsallaan, rentouta kroppa. Nouse varovasti käsien varaan selkää ojentaen. Laskeudu alas, toista 10 kertaa. Kipua ei saa tuntua missään vaiheessa. Laajenna liikerataa tilasi salliessa. 

Lisäksi hermon aineenvaihdunnan aktivointi on tärkeää. Helpoin tapa iskiashermolle on makuuasento selällään, jalat suorana. Toinen jalka nostetaan koukkuun vatsanpäällen, suoristetaan ylöspäin ja palautetaan taas 90 kulmaan vatsanpäälle. Näin jalkaa pumpataan 10-15 kertaa ja vaihdetaan toiseen. 

Lannerangan liikkuvuusharjoitteet kuuluvat aamurutiineihin. Selällään maaten lannerankaa painetaan alustaa kohti ja palautetaan alkuasentoon. Istualleen asento on ryhdikäs, annetaan alaselän pyöristyä ja palautetaan notko. Toistetaan se kymmenisen kertaa. 

Muunmuuassa näitä liikkeitä tehdään nyt vielä kolmisen viikkoa. Sitten lisätään joukkoon liikkeitä ja kuuden viikon jälkeen pitäisi päästä jo pyöräilemään ja kevyesti salinkin puolelle treenaamaan. 

Cant wait. 

LEIKKAUKSEEN 4 PÄIVÄÄ, MITEN MENEE?

Näin se aika kuluu ja selkäleikkaukseen on enää muutama päivää. Voisi kuvitella, että kun leikkauspäivä on tiedossa etukäteen ja tietää kuinka homma etenee olisi asiaan helpompi suhtautua, mutta itseasiassa ahdistus ja tieto tulevasta stressaa enemmän kuin viime kerralla. Edellinen keikka kirurgin veitsen alle tuli siis vauhdikkaasti päivystyksen kautta, joten siinä ei paljon ehtinyt miettiä mitä tapahtuu kun juoksujalkaa hoitajat kärräsivät pitkin sairaalan käytäviä.

Kun tieto tästä uudesta leikkauksesta tuli reilu kuukausi sitten, lopetin salitreenaamisen siihen. Spinningissä kävin pari kertaa, mutta nopeasti nekin jäivät pois. Koiran kanssa ulkoilu on siitä lähtien ollut ykkösjuttu, sitäkin on tehtävä vähän varoen sillä vasen jalka arastelee aina maahan osuessa. Uimisesta ja vesijuoksusta muodostui myös viikottainen harrastus.

Kun akuutimpi vaihe oli ohitse, aloin polkemaan pikkuhiljaa kuntopyörällä puolentunnin keissejä. Selkä ei siitä ärtynyt, joten olen nyt pari viikkoa polkenut pitempiä matkoja tietysti selkää kuunnellen. Viime viikolla plakkariin tuli 110 kilometriä. Tällä viikolla myös vähintään sata tulossa, ja nyt siis puhutaan "noin" määristä sillä en oikein luota tuohon paikallaan junnaavaan pyörän mittariin. Myös kehonpaino treenit ovat olleet kova juttu.

On ollut henkisesti raskasta, kun ei pysty liikkumaan niinkuin haluaisi. Ennen ensimmäistä selkäleikkausta tein kolmijakoisella treeniohjelmalla salilla, ja siellä treenikertoja tuli 3-5 viikossa. Lisäksi pyöräilyt pari kertaa viikkoon, satunnaiset kuntonyrkkeilyt ja ulkotreenit sekä venyttelyt.

Nyt liikkumiset ovat vain kevyttä lenkkeilä ja polkemista. Venyttelytkin on tehtävä varoen ja tiettyjä liikkeitä vältellen.

Pääasia kuitenkin on, että olen pystynyt liikkumaan edes vähän. Tämä selän kanssa tappelu on opettanut, ettei aina tarvitse treenata veren maku suussa. Tärkeintä on toimiva kroppa ja se, että pienikin liike on mahdollista. Tänä aikana kun leikkausta on odotettu, on itketty ja raivottu monet illat jos käykin niin että kävelykyky lähtee. Leikkauksessa kun aina on riskinsä, vaikka ne hyvin minimaalisia ovatkin. Uskon kuitenkin, että kaikki menee niinkuin pitääkin eikä tässä enää ylimääräistä stressiä kannata itselleen hankkia miettimällä "mitä jos".

Nyt aijon vaan käydä leffassa, ravintoloissa ja viettää aikaa hyvässä seurassa. Kyllä tästä hyvä tulee!

MAAILMAN PARAS MUSTIKKAPUOLUKKAPIIRAKKA (G)

n. 5-6 dl gluteenitonta jauhoseosta

2 dl koivusokeria

2 tl leivinjauhetta

2 rkl aitoa vaniljasokeria

250 g voita huoneen lämpöisenä

1 kananmuna

loraus maitoa

maustamaton rahka

mustikoita

puolukoita

Sekoita käsin voihin muut pohjan ainekset. Seoksesta tulee murumainen, joten lisää jauhoja tarvittaessa. Jaa taikina puoliksi ja painele toinen puoli vuokaan. Esipaista uunissa 200 asteessa noin 10 minuuttia. 

Sekoita täytteen ainekset keskenään ja kaada pohjan päälle. Murustele taikinaa täytteen päälle ja jatka paistamista kunnes täyte hyytynyt ja muruseos päällä saanut väriä. Itsellä meni tähän jotakuinkin viisitoista minuuttia.